Homo homini homo est
”Kärsitkö sinäkin homofobiasta!?
-En, minä nautin siitä.”
Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee enemmistön poliittinen homomania. Avioliitto halutaan määritellä uusiksi. Parisuhdelaki ei riitä. SeTa ja enemmistö kansasta kannattaa galluppien mukaan homojen oikeutta avioliittoon. Jopa kirkon pitäisi alkaa vihkimään homoja, ja tinkiä parituhatvuotisesta opistaan, perinteenstään ja uskostaan. Muuten kirkkoa uhkaa vihkimisoikeuden menettäminen.
Tilanne on se, että suuri konsensus poliittisten toimijoiden joukossa on sitä mieltä, että homous on siinä mielessä erityistä ja erikoista, että se pitää nostaa ikään kuin jalustalle esimerkkinä vähemmistöstä, jonka oikeudet eivät toteudu, ja tälle vähemmistölle halutaa ajaa erivapauksia jopa uskonnonvapauden yli.
Uskonnollisella yhteisöllä kun on oikeus pitää kiinni omista säännöistään ja opeistaan, ja niiden käytännöt saavat olla ristiriidassa yleisten käsitysten kanssa. Näin siksi että kenelläkään ei ole pakko kuulua sellaiseen uskontoon, jonka opit ja käsitykset ovat omien näkemysten tai oikeuksien vastaisia. Uskonnonvapaus on ensisijassa oikeutta uskoa ja harjoittaa uskontoa. Jos jotakuta loukkaa se, että uskonto X ei hyväksy hänen mielipiteitään tai identiteettiään, se on voi voi, mutta asialle ei voi mitään.
Ja jotta tilanne olisi vielä kaksinaismoralistisempi, nämä vaatimuspaineet homoavioliiton hyväksynnästä kohdistuvat vain protestantteihin. Eipä ole isompaa hiostamista ja painetta vielä SeTa:n tai Vihreiden taholta alkanut ortodokseja tai katolisia vastaan, muslimeista puhumattakaan. Ai niin, melkein unohdin, että viimeksi mainittua uskontoa kohtaan ei voidakaan, sillä se olisi rasismia, vai miten se oli?
Politiikan puolella on myös voimakas konsensuksen ryhmäpaine asian suhteen. Tällä tarkoitan sitä, että kaikki puolueet Kristillisdemokraatteja ja Perussuomalaisia lukuun ottamatta kannattavat homoavioliittoja ja homojen adoptio-oikeutta, vaikkakin suurten puolueiden sisällä suhtautumisessa vallitsee ristiriitoja.
Homomaaninen ryhmäpaine ja paheksunta on voimakasta. Se fakta, että kaksi puoluetta ei laula yhdessä samassa fag-hag-kuorossa muiden kanssa, saa aikaan tekopyhää kauhistelua ja älämölöä muiden poliittisten toimijoiden keskuudessa. Konservatiivit, nuo patavanhoilliset fasisti-siat ja fossiloituneet homofoobiset dinosaurukset on pantava ruotuun.
Miksi?
Miksi kaikkien pitäisi alistua mielipide konsensukseen? Siksi, että muutkin tekevät niin? Siksi, että muuten joillain tulee paha mieli, yhyy?
Keskustelua hallitsee negatiivisen leiman saanut iskusana ja käsite; Homofobia. Ne jotka eivät hyväksy homoliittoja ja homojen adoptiota, ovat homofoobikkoja. Homofoobikko on ihminen, joka ei pidä homostelusta tai vieroksuu homoutta. Tällä logiikalla kai allekirjoittanut on myös hernekeittofoobikko, sortofoobikko ja väkivaltafoobikko, koska vieroksun myös näitä asioita, enkä pidä niistä.
SeTa:n mielestä homofoobikot ovat sairaita, ehkä jopa tärähtäneitä, ellei peräti hulluja. Heidät pitää parantaa, joidenkin mielestä vaikka pakolla. Homofobia katsotaan parantuneeksi vasta kun ihminen muuttaa mielipiteensä homomyönteiseksi. Homofoobikko on näemmä vähintään suvaitsematon ja kuulemma takapajuinen, vanhoillinen, ajastaan jälkeen jäänyt, ellei peräti iljettävä natsi tai fasisti. Miksi?
Homofobia iskusanana on siis syytös ajatus- tai mielipiderikoksesta. Onko niin, että homoyhteisö haluaa orwellilaisella meiningillä kostaa normivirtasille sen, että heitä 70-luvulla lain voimalla diagnosoitiin sairaiksi, ja ennen sitä myös rikollisiksi? Siksikö nyt niitä, jotka eivät homoutta hyväksy on syytä oikein leimata vähintään sairaiksi ellei jopa rikollisiksi?
Jotta logiikka oikein heittäisi häränpyllyä, niin samaan aikaan kun homofobia on suvaitsematonta ja sairasta, se on kuitenkin homoa! Homofobia on kuulemma piilo-homouden merkki [sic!]. Jos olet homofoobikko, olet siis varmasti homo, ja äitiski oli varmaan homo kun sua teki, niin kerta11!!
Nykyisin vallitsevan yhteikunnassa leviävän paradigman mukaan ihminen on homofoobi, ellei hän ole homofiili. Jos hän on homoboofi, hän on huono ihminen ja piilohomo. Jos hän on homofiili, hän on myös mahdollisesti homo. Että olemme ihan kaikki sitten homoja?
Onko ihminen siis ihmiselle homo?
Kaiken edellä kuvatun valossa voin vain todeta, että olen iloinen, että on olemassa vielä konservatiivinen, terve, vastavoima tälle vouhotukselle, ja taivaan kiitos Persuista ja Kristillisdemokraateista. Sillä niin kauan kuin terve konservatiivinen vastavoima on olemassa, ei tarvitse pelätä ääriliikkeiden ottavan ns. genreä haltuunsa.
Ääriliikkeistä puheen ollen, tiedättekö, mikä oli koko 1900-luvun poliittisesti kaikkein merkittävin, vaikutusvaltaisin, ja aikaansaavin homojen emansipaatioliikehdintä?
Ehei, on kyse ei ole mistään San Fransiscon hipeistä, vaan porukasta nimeltä Sturmabteilung eli natsipuolueen SA-joukot. Tämä militaristinen homoliike raivasi väkivallalla vastustajat, erityisesti vasemmiston, tieltään, ja nosti natsit valtaan, ja siten johdatti maailman toistaiseksi verisimpään sotaan.
Luonnollisestikaan nykyinen, hippiromantiikkaan ja pinkkeihin kalsareihin pukeutunut, homoseksuaalien emansipaatioliike ei halua muistella edeltäjäänsä. En kuitenkaan usko, että mikäli tämä vähemmistö pääsisi yhteiskunnassa dominoivaan asemaan, jälki olisi yhtään SA:n riehuntaa kauniimpaa tai rakentavampaa. Senverta fanaattista sakkia osa SeTa:nkin piireissä vaikuttavista tahoista on.
——————
———
—–
P.S. Sturmabteilung joutui kuitenkin homovihan uhriksi. SA-hajotettiin ja sen johtajat tapettiin Hitlerin ja natsijohtajien toimesta juuri joukkojen homoutta syynä käyttäen. Todellinen poliittinen syy tosin oli SA-johtaja Röhmerin hanke Hitlerin syrjäyttämiseksi. Hajotettuja SA-miehiä ei moneen vuoteen hyväksytty mihinkään, ja heistä uhkasi tulla yhteiskunnan hylkiötä. Natsien oli sen vuoksi pakko päästää heidät armeijaan, vaikka Wehrmacht ei millään olisi homoseksuaaleja riveihinsä sallinut. Hitlerin käskystä kuitenkin noin 40 000 miestä, joista suuri osa homoja, siirrettiin eräänlaisena hyvityksenä armeijan riveihin, ettei heistä olisi tullut uhkaa Hitlerin vallalle.
Info: Löytyy myös osoitteesta:
http://turjalainen.blogspot.com/2010/09/karsitko-s…
Ilmoita asiaton viesti
Valtionkirkko tulee joko pakottaa vihkimään homoavioliitot, tai sitten purkaa valtiollinen asema. Itse toivon jälkimmäistä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitään kirkkoa ei tulisi pakottaa mihinkään, mutta olosuhteiden pakottaessa toivon minäkin mieluummin jälkimmäistä, eli kirkon ja valtion totaalieroa, kuin sitä että kirkko alkaisi vihkiä homoja.
Jos valtiovalta haluaa käytännössä vesittää vasta laaditun parisuhdelain, ja ulotta avioliittolain homoille, tehköön sitten niin, mutta kirkollista aviosakramenttia räplätessä räplätään uskonnon kanssa ja puututaan siis uskonnonvapauteen.
Mielestäni Ev.-Lut. kirkko lakkaa olemasta osa Kristillistä Kirkkoa eli Kristuksen seurakuntaa, jos se alkaa vihkiä homoja, sillä silloin kirkko alkaa niin sanotusti sotia työnantajaansa vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka syrjintä ikävää olisikin, niin mielestäni yksityisellä yhteisöllä on oltava oikeus syrjiä ketä tahansa niin paljon kuin huvittaa ja millä perusteella huvittaa, kunhan…
… se ei saa senttiäkään rahaa verovaroista
… siihen ei ole kenenkään pakko kuulua.
Varsinkaan edellämainittu ehto ei nykyisellään valtionkirkkojen osalta täyty.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan. Siksi minä vaadin kirkkojen ja valtion täydellistä eroa.
Kirkko, joka saa rahat valtiolta toimintaansa ennenpitkää laulaa sen lauluja, jonka leipää syö. Valtiokirkko on näin ollen jo organisatorisista ja taloudellisista lähtökohdistaan altis tinkimään opeistaan ja periaatteistaan vallanpitäjien tahdon suuntaisesti. Tästä syystä mm. Natsi-Saksassa kirkko alkuun myötäili natseja. Onneksi jokin roti oli viellä siihen aikaan, ja lopettivat myötäilyn.
Ilmoita asiaton viesti
Kirkko on aina ollut vallan puolella. Ihan riippumatta siitä, mikä kirkko on ollut kysymyksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Todella hyvä kirjoitus!
Kannattaa todella miettiä ketä seuraavissa vaaleissa äänestää.
Ilmoita asiaton viesti
”muuten kirkkoa uhkaa vihkimisoikeuden menettäminen”
Eikö se ollutkaan niin, että jos joutuu vihkimään homopareja, kirkko luopuu oikeudestaan vihkiä.
Tietysti on hyvä sekoittaa mahdollisimman paljon keskenään käsitteitä, että ei oma väri paljastu.
Eikö seksuaalisuus, jos mikä, pitäisi olla ihan jokaisen ihmisen oma asia. Miksi siihen pitää sekoittaa kaikenlaisia instituutioita. Sillähän vain vahvistetaan instituutioiden valtaa ja se on taas totalitarismia.
Sellaisenkin tarinan olen kuullut, että suomalaisten rintamasotilaiden herkät suhteet synnyttivät myytin siitä, että kaikki ruotsalaiset miehet ovat homoja. Näin kestettiin oma häpeä paremmin. Oliko se niin, että vasta 70-luvulla Suomessa lakattiin pitämästä homoutta sairautena.
Sitten on vielä tällainenkin ikävä seikka kestettäväksi homopelkoisille, että ihmiset ovat lähes kaikki bi-seksuaaleja. Miten sellaisen tiedon kanssa kykenee ollenkaan elämään.
Ja että sikiöt ovat kaikki ensin naispuolisia.
Ilmoita asiaton viesti
”-Eikö se ollutkaan niin, että jos joutuu vihkimään homopareja, kirkko luopuu oikeudestaan vihkiä.”
Vihkimisoikeus on sen verta iso osa kirkon ”palvelukonseptia”, että uskon kirkkojen mieluummin tinkivän opistaan kuin luopuvan siitä. Arkkipiispan ajatus vaikuttaa tätä vasten lähinnä paperitiikeriltä.
”-Eikö seksuaalisuus, jos mikä, pitäisi olla ihan jokaisen ihmisen oma asia. Miksi siihen pitää sekoittaa kaikenlaisia instituutioita.”
Niinpä, miksi siis kirkkoa painostetaan sekoittumaan homoliittoihin?
Ihmisistä valtaosa ei ole bissejä. Eikä 10% väestöstä ole homoja. Ne ovat myyttejä.
Myytti, että jopa 10% miehistä olisi homoja. Myytti sai alkunsa siitä kun jonkun tutkimuksen mukaan noin 10%:lla ihmisistä oli vastannut kysymykseen myöntävästi, kun oli kysytty, että oliko ollut jossain elämänvaiheessa ns. homofiilisiä tuntemuksia. Tästä sitten vedettiin mutkat suoriksi, että 10% olisi homoja.
Omasta puolestani olen sitä mieltä, että kirkon ja valtion täyserolla, yhdistettynä vihkioikeuden siirtäminen uskonnollisilta yhteisöiltä yksinomaan valtion hommiksi, ratkaistaisiin paljon ongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sinulla on homoja vastaan? Pelkäätkö itse olevasi sellainen?
Homines sumus, non dei.
Ilmoita asiaton viesti
Vatikaanilla on paljon rahaa pistettäväksi maailman järjestämiseen oman mallinsa mukaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaija-Irmeli:
Minulla ei ole mitään homoja vastaan, mutta homoutta vastaan on. Siinä on aika iso ero, mutta sitä ei haluta nähdä.
Otetaanpa vertaus: On eroa siinä vastustaako luonnonsuojelija luonnon tuhoamista vai luonnon tuhoajia.
Hän ei kuitenkaan halua vastustaa luontoa tuhovia ihmisinä. Kuitenkin Vastustaessaan luonnon tuhoamista, hän joutuu ihmisenä kuitenkin vastatusten niiden ihmisten kanssa, jotka tuhoavat luontoa.
Nyt sitten sanotaan, että vastustetaan ihmisyyttä, jos ollaan jonkun seksuaalista identiteettiä vastaan. Kysymys onkin fundamentaalista näkökulmaerosta:
Toisten mielestä seksuaalinen identiteettin on valinta ja/tai yksilön psykoseksuaalisen kehityksen tulos, jolloin kyse on identiteetistä samalla tavalla kuin jos vaikka fanaattinen Kärppien kannattaminen kuuluu jonkun identiteettiin.
Toisten mielestä taas seksuaali-identiteetti on ns. ”luonnon antama”, kuten vaikka ihonväri, tms. jolloin sen vastustaminen tulkitaan ihmisoikeusloukkaukseksi. Kuitenkin näilläkin tahoilla on monesti outo käsitys, että ihminen silti tulla homoksi, ”löytää sisäisen homoutensa”, tai biseksuaaliksi. Toissuuntainen kehitys kuitenkin suljetaan, epäloogisesti, pois kuvioista jostain syystä.
Pääsääntöisesti homoutta vastustavat ovat edeltävän käsityksen takia sitä mieltä, että homouden vastustaminen ja homo-agendan vastustaminen ei suuntaudu ihmisyyttä vastaan (kuulun heihin), jälkimmäisen käsityksen kannattajat taas ovat toista mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnontieteiden näkökulmasta on kohtalaisen yksiselitteistä, että seksuaalinen identiteetti ei ole vapaasti valittavissa, vaan se on yhtä kiinteä osa yksilöä kuin on ihonväri. Se on osittain perinnöllinen, ja osittain ympäristötekijöiden tulosta, mutta ei vapaasti valittavissa tai vaihdettavissa.
Hassua tässä on, että homous on luonteeltaan hyvin samanlainen ilmiö kuin uskonnollisuus. Pääosin geenien ohjaama ja aikaansaama, eikä siis yksilön vapaasti valittavissa.
Heikoin tuuri tässä ”geenilotossa” on ollut niillä, joilla on sekä uskonnollisuutta aiheuttavat geenit, että homoutta aiheuttavat geenit. Ainakin sellaisissa yhteiskunnissa, joissa uskonnolliset yhteisöt ovat homokammoisten hallinnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen sinulle ja muille homojen halaamista. Huomaat varmasti, että hellyydenosoituksessa ei ole mitään väärää.
Ilmoita asiaton viesti
”Hitlerin käskystä kuitenkin noin 40 000 miestä, joista suuri osa homoja –”
Eh, ei kai nyt ihan sentään. Röhm oli kyllä vissiin homo, mutta c’mon.
Tartteeko nyt ihan tuollaisia juttuja heittää, joku vielä uskoo niihin.
Ilmoita asiaton viesti
Väisänen:
Olen muuten halannut homoa, useastikin.
Silti olen vakaasti sitä mieltä, että homous on väärin.
Apajalahti:
Sturmabteilung sai alkunsa ryhmästä homoja militantteja, ja suurin osa SA:n johdosta, sekä iso osa miehistöstäkin, oli homoja. Kaikki eivät tietenkään olleet, mutta kuitenkin niin suuri osa, että katson oikeutetuksi kutsua SA:ta homoliikkeeksi.
Eivät kaikki SeTa:n jäsenetkään ole homoja tai seksuaalivähemmistöjen edustajia. Enemmistö silti, ainakin vielä, on. Moni haluaa olla jäsenenä tukemassa homoja. Silti SeTa:lle on leimallista seksuaalivähemmistöys.
Ilmoita asiaton viesti
Miten minulta on jäänyt näin huono blogisti huomaamatta. No, joka tapauksessa, kyllä te olette persut kaikkein vähiten niitä, joilla on varaa heilutella natsikorttia.
Ilmoita asiaton viesti